lauantai 19. helmikuuta 2011

Apinoita ja antibiootteja.

Lähdettiin iltapäivästä kurvailemaan kohti Ubudia, tytöt huoli mut mukaan kun oon kuulemma hyvä suunnistamaan. (tai ainakin löytämään takaisin reitille...) Enkä mä tietysti osannut anovaa hymyä vastustaa.



Ubudissa oli kamalasti erinäköistä käsityötä myytävänä: vaatteita, tauluja, vateja, laukkuja, veistoksia... Ja sitä mitä ei ollut oli mahdollista teettää. Kaikkien myyntipaikkojen kiertämiseen varmasti saa varata viikon, meillä oli vaan pari tuntia.




Apinametsä oli oikeastaan temppelialue, pala viidakkoa jonne raivattu betonisia kulkureittejä ja temppelirakennuksia. Joka puolella temppelialueen ulkopuolella oli krääsämyymälöitä. Olis tehny mieli kiertää ja ehkä ostaakin jotain, mutta helle ja tauti vei mehut enkä jaksanut enää. Lisäksi myynti oli varsin turisteille suunnattua, veikkaan että denpasarista voi saada jopa halvemmalla. (tai enhän mä mitään ostanut, paha sanoo.) Kovin tyrkkyjä myyjät eivät kuitenkaan olleet, paljon mukavampi paikka siinä mielessä Kutaan verrattuna.



Paluumatkalla jouduttiin järkyttävään ruuhkaan keskellä valtaväylää, kakkostietä. Syyksi selvisi hääkulkue joka sattui menemään pääväylää pitkin juhlapaikalle. Ruuhkaa kesti varmaan puolisen tuntia, mutta kyllä siitä selvittiin. Pakokaasun katku satojen mopojen keskellä vaan oli varsin kamala. Itse tein päivän hyvän työn ja sammutin moponi ruuhkassa ja tuupin sitä jaloilla eteenpäin. Tosin, hiilijalanjälkeeni tai päiväbudjettiini tuolla oli vain tilastollinen merkitys. (vale-emävale-tilasto)



Kotimatkalla Jonin kanssa (tytöt jäi shoppaamaan) ajettiin yks liittymä suoraks ja päädyttiin Denpasarin keskustaan. Yksuuntasten takia jouduttiin vähän hakemaan reittiä ja satuttiin isoon puistoon. Puistossa oli paljon porukkaa "piknikillä" ja aateltiin että mennään ihmettelemään mitä tuolla tapahtuu. Meininki oli vähän kuin vappupiknikillä, mutta ilman viinaa. Eräältä kauppiaalta saatiin nuuskittua että tänään on "puputan" suora käännös tuolle olisi jotakuinkin "rituaali-massaitsemurha" ja se viittaa siirtomaavallan aikaisiin tapahtumiin. Päivät vaan on ilmeisesti balilaisen kalenterin mukaan kun ei ainakaan wikipedian päivät täsmää.

Kun päästiin hukkateiltä kotiin, nappasin vaan pankkikortin ja lähdin lääkäriin Bali clinicille. Diagnoosi: poskiontelontulehdus ja kurkku "hyvin punainen". Antibioottikuuri ja helpottavia aineita. Jääpä illan tuparit väliin. Tosin päätin jättää ne helpottavat aineet myöhemmäksi kun lueskelin mitä ne tekee, ei nyt oo ihan niin paha tilanne ainakaan vielä. Sain muuten sellaista antibioottia että lähtee klamydiakin. Ja olipa jotain hyötyä siitäkin että oon lueskellut lääkärin diagnooseista latinankieliset tautikuvaukset, osasinpa selittää mitä mulla oli joulukuussa. :D

perjantai 18. helmikuuta 2011

Kaippa se meni ohi..

Olin eilisillan villalla ja pidettiin Epun ja Hannan kanssa lettukestit (taustat jääköön selvittämättä) Hyviä lettuja, jauhelihatäytteellä sekä mansikkahillolla. Ne pitää mua varmaan kamalana lihottajana...

Tänään oli jo vähän normaalimpi olo, kävin Hannan ja Epun kans paikallisella isolla marketilla, paljon kankaita, hedelmiä, kanaa... hyvin samantyylinen mesta kuin mihin Kiinassa törmäsin Sanyassa.


Mutta, vieressä oli toinen samanlainen kompleksi täynnä käsitöitä. Puuveistoksia, vateja, tauluja ym. krääsää. Löysin Matille mahollisen valmistujaislahjan... jota en tosin ostanut kun ei ollut kauheasti aikaa jäädä tinkaamaan.


Tänään pitäs viä mennä ettimään postitoimisto ja laittaa Markolle paketti tulemaan.
(löysin jotain jota Marko joskus haikaili, mut suomessa oli liian kalliita..)

edit:

Paketti laitettu menemään. Vajaa kilo hitaana lentopostina 270krp. Aika hintavaa, mutta pitkä on matkakin. Parin viikon päästä pitäs näkyillä, toivotaan että tulee ehjänä perille.

Iltasella vielä kokkailin eilisen jämistä täytettyjä lättyjä juustokuorrutuksella. Kevyt iltapala... :D

torstai 17. helmikuuta 2011

Sairastelua

Eilen iski ihan puun takaa illalla kotiin tulon jälkeen äkkinäinen kuume ja kaamee räkätauti. Kuume nousi 39:n, ja tippui sitten buranalla 37,4:n ja räkätaudin oireet tappoi cirrus. Nukuin yön ja seuraavan päivän, kuume sahasi ylös alas koko päivän. Nyt, noin 17h oireiden ilmaantumisen jälkeen on taas suunnilleen tavallinen olo, eikä kurkun rauhaset oo enää turvoksissa..? Oiskohan tää voinut olla jonkin sortin allerginen reaktio. En taida enää mennä sairaalaan, vähän turha mennä valittamaan mitään kun kuumettakaan ei enää ole. Tai, katotaan ny muutama tunti vielä jos kuume nousee taas.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Pala paratiisia.



Tultiin juuri viikonloppureissulta pikkusaarilta balin kyljestä Oli siistiä kun ei ollut niin älyttömän turistimeininki kuin täällä. Tosin, kapasiteettia näytti olevan, joten mahollisesti on aika täynnä turisteja tuokin paikka kun on sesonki.





Käytiin snorklaamassa ja oli bileet Dream beachilla. Vähän oli kyllä syöminen ja juominen kallista verrattuna tänne, mutta.. sinne on kuitenkin kaikki rahdattava pääsaarelta veneillä, että ymmärrän sinänsä. Kalaruuat oli ihan mahtavia, tuoretta kalaa ja reilusti. (ei taida olla paljon kylmäsäilytystilaa niin on käytettävä pois..)



Meidän majoitus oli paikassa jonka veneillä matka ja snorklausreissu hoitui. Ihan siisti paikka ja ihan hyvillä alennuksilla saatiin majoitus verrattuna sivuston hintoihin.



Snorklaus oli siistiä, tosin kaloja ois toki voinut olla enemmänkin. Reilun kolmen tunnin snorklausreissu maksoi melkein kympin. sis. välineet...



Mut ihan jees reissu, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Vähän kyllä fiilistä himmensi kotimatkalla saadut sakot. Ei oo ajokorttia mikä kelpais täällä. Ja tällä kertaa oli sen verran iso ratsia ja tiukat poliisit ettei ollut tinkivaraa. 250 000 jouduin köyhtymään ettei tarvinnut mennä huomenna poliisiasemalle setvimään. (n. 20e)

No, illalla mielen kirkasti hyvä halpa ravintola ja ylen uutisotsikot.

Sää Balilla nyt.

Click for Denpasar, Indonesia Forecast

Lukijat